On hyvä olla tekemättä mitään, ja sen jälkeen levätä (Chile)

Hukassa niinkuin se kuuluisa H. Moilanen. Chilen pääkaupungissa Santiagon keskustassa on jokaisella eri kadulla samat kolme pankkia, rakennukset on niin korkeita ettei toivoakaan maamerkeistä, ja kaikki kadut on Calleja. Suunnista siinä sitten jonnekkin. Ammattilainen suunnistais tietysti auringosta, harmi vaan että se nousee aikalailla suoraan yläpuolelle. No eihän siinä, paikalliset onneks jollain tasolla ymmärtää mitä mää niille yritän englanniksi sanoa. Harmi vaan että vastaus tulee aina espanjaksi ja siitähän minä taas en ymmärrä mitään. Silloin pitää turvautua siihen kuuluisaan suomalaiseen elekieleen! (”Ah, Turun Sinappia, miksi ei heti sanoa?”)

Jotain sanoja oon tässä ehtinyt onneksi oppia, lähinnä ne tärkeimmät: carne (liha), jamon (kinkku) ja pollo (kana). Sana sieltä ja toinen täältä niin hyvinhän tässä on pärjätty, kunhan vaan arvailee, kokeilee ja yrittää ymmärtää. Ruuan tilaaminen on kyllä lottoamista, mutta onneksi oon suhteellisen kaikkiruokainen. Ilmeisesti myös kadunkulmissa usein kuultu hola hombre viittaa minuun, en tosin kertaakaan ole jäänyt kysymään että mitä asiaa. Katse aurinkolasien takana etualaviistoon ja määrätietoisesti kädet taskussa askelta toisen eteen niin jää riivaajat taakse.

Olin kolme päivää Santiagossa ja kuusi Pichilemussa. Erityisesti Santiagossa pääsin tekemään jotain sellaista mistä oon vaan haaveillut paljon ja mitä en ole aikoihin ehtinyt tehdä. Olemaan. Ihan vaan, pelkästään ja puhtaasti, olemaan. Yhden päivän voi helposti viettää Santa Lucian kukkulalla, toisen päivän San Cristobalilla. Katsellen ihmisiä, pyöritellen ajatuksia ja tekemättä mitään.

Minä. #tiimiakatemia #mittavawashere #INTJ

Kuva, jonka Heny (@seonheny) julkaisi

Oon mää oikeesti myös tehnyt jotain. Kehittelin uuden harrastuksen siinä istuskellessani! Tarkoituksena on bongata ulkomaalaisia versioita suomalaisista ihmisistä. Ja voin kertoa että niitä muuten löytyy! On ollut niin lähipiiristä kavereita kuin tuttuja kasvoja jostain yläasteeltakin. Toisissa mätsää kasvonpiirteet, toisissa olemus. Hauskaa puuhailtavaa ajattelemisen lomassa.

Löysin Santiagossa ollessani YWAMin sivuilta sattumalta yhteystiedot Pichilemussa sijaitsevalle raamattukoululle. Laitoin sinne sähköpostia ja kohta olinkin paikan päällä rakentamassa portaita. Sain yöpyä basella jätkien huoneessa ja autoin parhaani mukaan rakennustelineiden päällä. Tapasin kanadalaisen Danin, joka oli etsimässä surffiaaltoja Etelä-Amerikasta. Ensin kuulemma Perussa pari kuukautta, ja nyt Chilessä ja Pichilemussa kymmenen päivää. Joskus oon kuullut sanottavan että reissaa nyt, koska myöhemmin kun on perhettä niin et enää pysty. Sen jälkeen kun oon tavannut Danielin, niin uskallan olla eri mieltä. 35-vuotias raksatyöntekijä, vaimo ja kolme alakouluikäistä tytärtä, ja koko porukka kuuden kuukauden reissulla Etelä-Amerikassa. Todella iso rispekt!

Pichilemu oli kyllä mun mesta. Pieni surffipitäjä rannikolla, sopivan viileää verrattuna Santiagoon (+22 astetta), ja todella mukavia tyyppejä. Joo eihän sielläkään hirveästi englantia puhuttu, mut Dan perheineen ja basella asuva Bryce oli Pohjois-Amerikan puolelta, joten niiden kanssa tuli vietettyä enemmänkin aikaa. Pura Vida, you remain in my heart.

Pitkäsen Eetu heitti viime kesänä erittäin viisaan ajatuksen, jotakuinkin näin: ”Kuinka pitkään pystyt olemaan itsesi kanssa tekemättä mitään?” Koska se kertoo aika paljon jos jokainen hetki on täytettävä tekemisellä. Mulla on nyt kahden kuukauden tuumaustauko, ja aion käyttää sen hyödyksi, en tekemällä, vaan olemalla. Istun 1700 kilometrin pituisella bussimatkalla, joka kestää 24 tuntia, katselen ikkunasta ulos ja annan asioiden levätä. Koska nyt mä voin.

  1 comment for “On hyvä olla tekemättä mitään, ja sen jälkeen levätä (Chile)

  1. Pirjo-tätsä
    14.2.2016 at 18:10

    Ihanaa, kivaa ja KIVAA , aina ei tarvitse tehdä jotain/ajatella

Comments are closed.